|
Kau taki´ ko ha fa'ifa'itaki'anga lelei ki he to'utupu : Dr. 'Aivi Puloka
Fa'u 'e Taina Kami Enoka
"'Oku fiema'u 'e he to'utupu ha ngaahi fa'ifa'itaki'anga lelei fekau'aki mo e faka'ehi'ehi mei he mo'ui fe'auaki.'Oku fakamamahi he 'oku 'ikai ke hanga 'e tautolu 'a e kau taki 'o e ngaahi fonua 'o nofo ki hotau ngaahi mali ka 'oku tau fa'a ngâue hala'aki 'a 'etau ngaahi tu'unga fakangâue ke fai ai 'a e ngaahi tô'onga fakalusá."
Ko e lau ia 'a e 'ofisa fakafaito'o mau'olunga 'i he tafa'aki faifâ'ele 'a e Falemahaki Vaiola, Toketâ 'Aivi Puloka 'i he 'aho fakavaha'apule'anga 'a e Kakai Fefine. Na'a ne fokotu'u ke malanga'i 'e he kau Kalisitiane ke 'ilo 'oku 'ikai ke kovi 'a e mohe mo e mali ka ko e me'a 'ofa faka'Otua ia. 'Oku fiema'u 'a e fonuá ke fokotu'utu'u 'a 'etau ngaahi môlale ke faka'Otua 'o fakatatau ki he fekau 'e Honogofulu. 'Oku ne 'omai e ngaahi tâpuaki ki he fonua pea ko e me'a lelei taha ia 'e lava ke tuku 'e he mâtu'a ma'a e fânau.
'Oku 'i ai e ngaahi taumu'a 'a e Potungâue Mo'ui 'o hangê ko e fakamâlohisino, fakaholo, tuku ifi tapaka, tuku e inu kava mâlohi pea mo e faka'ehi'ehi mei he ngaahi mahaki pipihi tupu mei he mo'ui fe'auaki (STI).
Na'a ne faka'amu na'e 'i ai ha founga 'i Tonga ni ke sivi 'a e kakai fefine 'oku nau feitama ki he vailasi HIV. Ko e me'a foki ia 'oku poupou ki ai 'a e Potungâue Mo'ui ke mo'ui faka'ehi'ehi he 'oku 'ikai ha faito'o ki he vailasi HIV mo e 'eitisi.
"Ka 'oku 'ikai ke faingofua 'a e mo'ui faka'ehi'ehi pea 'oku fiema'u ke 'i ai ha ngaahi tu'unga 'oku mâlohi ai 'a e mo'ui fakalaumâlie mo e faka'atamai."
'Oku faka'amu 'a 'Aivi na'e malanga'i 'e he kau Faifekau mo e kau malangá fekau'aki mo e vailasi. 'I he'ene pehê 'oku hangê 'oku nau sîtu'a mei he kakai na'a nau ma'u ta'e'ilo 'a e vailasi 'i he'enau nofo mali pe.
" 'Oku ou tui 'aupito ki he mafai 'o e lotu ka 'oku fiema'u ke to e muimui mai mo hono ngâue'i 'a e me'a ko ia," ko 'ene lau ia.
|