|
Fili‘i ‘Emosi
Kauhenga ke ako mo va‘inga‘akapulu ‘i Siapani
Fa‘u ‘e Tevita K. Takitaki
NUKU‘ALOFA— ‘E
folau atu ‘a e peleki‘auuei lele fefeka mo matakai ‘a
e timi ‘akapulu ‘a Vainí, ‘Emosi Kauhenga ‘i
he ‘uluaki uike ‘o Fepuelí kene ako mo va‘inga ‘akapulu
ta‘u ‘e fâ ‘i he ‘Univesiti Daito ‘i
Siapani.
Na‘e ‘ikai
fili noa‘ia ‘a e tangata ni ka na‘e ‘i
Tonga ni ‘a e taha ‘o e kau faiako ‘o e ‘Univesití fakataha
mo Viliami Sinalî Lâtû ‘ona fili‘i ‘a
e tangata ni ‘i he tesi faka‘osi ‘a e ‘Ikale
Tahí mo Fisi ‘i he ta‘u kuo‘osí.
Na‘e
to‘oa ai ‘a e loto ‘o e ongo tangata ni ‘i
he sipinga va‘inga ‘a ‘Emosí ‘ona
fakapapau‘i ko e tangata ‘eni ‘oku tonu ke ‘oange
kene ako mo va‘inga ‘akapulu ‘i he ‘univesití ni.
‘ Oku ‘ikai
ko e tu‘unga peleki‘auuei pe ‘oku lava ‘a ‘Emosi ‘o
va‘inga ai ka ‘oku ne toe lava ‘o va‘inga ‘i
he tu‘unga hûuá mo e fika 8 foki.
‘ Oku
kei ta‘u 22 ‘a ‘Emosi ‘a ia na‘a
ne kamata va‘inga ‘i he kalapu ‘a Vainí ‘i
he 2001 ka ‘i he taimi tatau na‘e kau ‘a e
tangata ni ‘i he kau huitu‘a ‘o e foueti ‘a
Vainí.
Kaekehe ‘oku
fiefia lahi ‘a e kalapu ‘akapulu ‘a Vainí ‘i
he ‘amanaki folau atu ko ‘eni ‘a ‘Emosí he
ko e taha foki ia ‘enau ngaahi taumu‘á ke
kumi ha faingamâlie va‘inga ‘enau kau va‘ingá ki
muli.
‘ Oku
kau foki ‘a e kalapu ni ‘i he tokanga lahi ke fakamaketi‘i ‘enau
kau va‘ingá ki mulí ‘a ia ko e toko
nima ‘aki ‘eni ‘enau kau va‘inga kuo
nau folau atu ‘o va‘inga ‘i muli.
Ko
e kau va‘inga koia ‘oku kau kiai ‘a Sukanaivalu
Hufanga ‘a ia ‘oku va‘inga ia ‘i ‘Ingilani
fakataha mo Vahanoa mo Paino Hehea pea kau kiai mo Pô‘alo‘i
Taula ‘a ia ‘oku ne va‘inga ‘i Nu‘usila
pea mo ‘Emosi.
‘ Oku ‘ikai
fili pe ‘e he kalapu ni ‘a e tamaiki totonu mei Vainí ka ‘oku
nau ‘uluaki ‘oange ‘a e faingamâlié ma‘ae
fânau ‘oku nau ‘alu ange ‘o va‘inga ‘i
he‘enau kalapú pea pehê ki he fânau ‘oku
lelei mo fiema‘u ‘e he ngaahi kalapu mei mulí.
Na‘e
fakahâ foki ‘e Senituli Manu ‘a ia ko e taha ‘o
e kau poupou ‘i he kalapu ni ‘oku ne ‘ave ‘a
e ngaahi tepi vitiô ki muli ‘i he va‘inga ‘a
Vainí pea ‘i he taimi tatau ‘oku nau fili‘i
mai ‘a e fânau ‘oku nau fiema‘ú.
‘‘ ‘Oku ‘ikai
teu fu‘u tokanga ki he timi pe ‘a Vainí ka ‘i
he timi ‘e taha ‘oku nau va‘ingá kapau ‘oku
nau fiema‘u ‘a e tokotaha koia pea ko e faingamâlie
leva ia ma‘ae tokotaha va‘inga ‘i he timi koiá‘‘,
ko e fakahâ ia ‘e Senitulí.
Kaekehe
ko e fuofua taimi pe foki ‘eni kia ‘Emosi ke ne kau
ki he ‘Ikale Tahí ‘i he tesi mo Fisí pea
fili‘i ai ia ‘e Viliami Sinalî Lâtú.
Ka ‘i
he fakamatala ‘a ‘Emosí ‘oku ne fiefia
kene ngaue ‘aonga‘aki ‘a e faingamâlie
ko ‘ení hei‘ilo na‘a ma‘u ai ha
faingamâlie ma‘a hono fâmilí mo e kalapu
foki.
Na‘e
fakahâ ‘e ‘Emosí ko e taumu‘a
na‘a ne faka‘amuá kuo hoko ‘a ia kene
hoko ko e taha ‘o e kau va‘inga ‘o e ‘Ikale
Tahí ka ‘i he‘ene hoko atu ki Siapaní ‘oku
ne faka‘amu ke ne hoko ko ha ‘amapasitoa lelei ma‘ae
kalapú.
‘ Oku
kau foki ‘a e kalapu ‘akapulu ko ‘eni ‘i
he kalapu vave taha ‘enau fakalakalaká ‘a
ia kuo a‘u ai ‘a e toko ua ‘o ‘Ikale
Tahí ‘i he toko 15 mo e toko 3 ‘i he toko
7.
Ko
e toko ua ‘i he toko 15 mo Sukanaivalu Hufanga mo ‘Emosi
pea ‘i he toko 7 ko Paino Hehea, Mani Vakaloa mo Vahanoa.
Ko ‘Emosi´ ko
e matapule Folaha ia ka ‘oku ne va’inga mei he timi ‘a
Vaini´.
|